Straight after straight

Se on hassua kuinka hyvät hetket tulevat ryppäissä. Kun olet putkessa ja kortit osuvat, niin silloin pitää ottaa kaikki ilo irti niistä. Jokainen tietää, että nämä putket eivät loputtomiin kestä. Enkä puhu nyt pelkistä ohivedoista ja tuurista, vaan tiedosta, että nyt kulkee ja tällä kädellä kannattaa kokeilla. Jos satun osumaan, niin se tietää vastustajalle tukalia hetkiä. Johtuuko nämä "hot streakit" tai "he's on fire" hetket siitä, että hyvät asiat vetävät hyviä asioita puoleensa. Doyle kirjoittaa Super System 2:ssa, että hän tavallaan pyrkii luomaan näitä putkia itselleen. Hän pelaa aggressiivisesti ja moukaroi vastustajia. Vastustajat pelkäävät häntä, sillä hänellä voi olla mitä vain kädessään. Hän vie pienempia potteja jatkuvasti ja lopulta hän freerollaa vastustajan rahoilla yrittäessään viedä vielä isompia potteja. Pääasia on, että aina on outteja. Tosin, pitää myös muistaa vaihdella tyyliä. Heti kun luulet, että vastustajat pitävät sinua löysänä niin sinun pitää tiukentaa. Jälleen kun vastustajat pääsevät jyvälle tästä, niin on aika taas löysätä.

Jos saat peloteltua vastustajat ja iskostettua heidän mieliinsä, että olet todella loose ja aggressiivinen, niin vastustaja ei hetken päästä pysty enää mitenkään ennakoimaan millä oikeasti pelaat. Mitäs jos tämä hyvä putki tulee juuri silloin, kun sinun pitäisi alkaa tiukentaa? Kortit alkavat osua ja saat unelmakäsiä, eivätkä vastustajat millään usko niitä vaan heittävät rahansa sinulle. Kuulostaa hyvältä! Pelityylien vaihtelu on todella tärkeää, ja sen osaisin mielelläni itsekkin paremmin. Täytyisi osata tunnistaa ne tilanteet paremmin, kun pitäisi vaihtaa isompaa silmään ja vähän ravistella pöytää. Mitä enemmän vastustaja on sekaisin sinun pelistä, sitä paremmat edellytykset sinulla on viedä hänen rahansa. Täydessä pöydässä tämä ravistelu on tosin hieman haasteellisempaa.

Viikonloppuna sain surffata muutaman ison aallon ja esitellä arsenaaliania eri tempuista. Mikäs siinä vastustajia pyöritellessä kun kortit osuvat ja vihut vain maksavat. Pari kertaa oli suotuisaa vetää suoraa ja poks, kuin noiduttunua tuli aina se kortti jota ääneen pyysin. Hauska tunne tuo, kun oikea kortti osuu. Tulosta siis tuli kiitettävästi.

Viime päivinä on melkoisesti tullut seurailtua Chris Fergusonin pelejä. Varsinkin tuossa National Heads-Up Poker Championship 2006 -turnauksessa. Kommentaattorit useaan kertaan vitsailevat tästä Chrissin pöytäimagosta ja tavasta, jolla hän pelaa käden kuin käden. Hän kun pelaa jokaisen käden aina samalla tavalla - siis eleiden ja liikeidensä osalta. Miettii tovin ja tekee samat toimet. Otin yhdestä jaksosta seuraavan kohdan, josta näkee kolme Fergusonin kättä ja miten hän ne pelaa. Varsin hyvä olemus pöydässä vai pystytkö kenties saamaan jonkun selkeän tellin?







Lauantain saldot:
NL$10 (full), 1h 42min, 90 jakoa, +$0,98
NL$10 (full), 1h 08min, 50 jakoa, +$24,45

Sunnuntain saldot:
NL$10 (full), 1h 38min, 73 jakoa, +$11,34
NL$20 (full), 0h 27min, 23 jakoa, +$1,95
NL$10 (full), 0h 32min, 22 jakoa, +$2,86
NL$10 (full), 1h 12min, 53 jakoa, +$0,68

Yhteensä la & su:
Dollareita +$42,26